Tekijä: yllapito@tammidigital.fi

Raksa-messut, MotoGP, Sibeliustalon konsertit ja moni muu KOKO Lahden ja Lahti Eventsin järjestämä tapahtuma jouduttiin viime keväänä perumaan koronan takia. Taloudellinen isku oli kova paitsi kaupungin tapahtumataloille, myös pienyrittäjille aina naapurikuntia myöten.

Asikkalan Yrittäjien puheenjohtaja Katja Riihilahti kertoo seuranneensa harmistuneena mediassa käytyä keskustelua lahtelaisten tapahtumien ja niitä järjestävien tapahtumatalojen taloudellisen tukemisen tarpeellisuudesta. Hän muistuttaa, että Lahden seudulla järjestettävien tapahtumien perumisella on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia koko Päijät-Hämeeseen.

”Moni tapahtumatuottaja, ääniteknikko, valomies ja messurakentaja työskentelee omalla toiminimellä tai pienessä kommandiittiyhtiössä. Heiltä tapahtumien peruminen vei kerralla kaikki työt. Myös parturikampaajat, kosmetologit, kukkakauppiaat, taksiyrittäjät ja monet majoitusliikkeet olivat koko viime kevään suuressa ahdingossa. Kaikki ne eivät suinkaan toimi Lahdessa”, Riihilahti jatkaa.

Mökkimajoitusta Asikkalassa tarjoavan Iso-Naappilan tilan yrittäjänä työskentelevä Riihilahti kertoo, että esimerkiksi viime kesän Iitin Kymiringille suunnitellun Moto GP:n peruminen aiheutti heidän mökkiensä varauskalenteriin hetkellisen tyhjiön. Samalla se vei työt Iso-Naappilan alihankkijana toimivalta pitopalvelulta, ohjelmapalveluyritykseltä sekä taksiyrittäjiltä, jotka kyyditsevät mökkivieraita iltarientoihin ja niistä takaisin.

”Yhden suurtapahtuman perumisen kerrannaisvaikutus ulottuu hyvin pitkälle ja maantieteellisesti jopa useiden kymmenien kilometrien säteelle. On lyhytnäköistä arvioida tapahtumien tarpeellisuutta vain Lahden kaupungin tai lahtelaisten näkökulmasta, kun niiden tuomaa matkailijoiden virtaa tarvitsee niin moni muukin päijäthämäläinen yritys”.

Riihilahden mukaan Lahti ja Asikkala hyötyvät matkailun näkökulmasta suuresti toisistaan, sillä valtaosa mökkilomailijoista haluaa tutustua myös lähiseutuun ja etenkin lyhyen ajomatkan päässä olevan kaupungin tarjontaan.

”Harvoin asiakas tulee lomalle pelkän mökin takia. Hän haluaa käydä ravintoloissa ja kulttuuritapahtumissa, piipahtaa kaupungissa ostoksilla ja syömässä, ja palata sen jälkeen mökille nauttimaan luonnon rauhasta. Monenlaiset tapahtumat ovat matkailijoiden näkökulmasta yksi Lahden seudun suurimmista vetovoimatekijöistä. Nyt kun ulkomaiset matkailijat eivät tänne pääse, tapahtumia ja palveluita on mahdollista ideoida ja kehittää vastuullisuuden ja turvallisuuden näkökulmista entistäkin aktiivisemmin”, Riihilahti visioi.

Tapahtumia tasan nolla

KOKO Lahti Oy:n ja Lahti Events Oy:n toimitusjohtaja Emilia Mäki sanoo lukujen kertovan karua kieltä. Aikana ennen koronaa, vuonna 2019, kaupungin omistamat tapahtumatalot Lahden Messukeskus ja Lahden Sibeliustalo tekivät yhteensä noin 6 miljoonan euron liikevaihdon. Ne järjestivät yhteensä 718 tapahtumaa, joissa vieraili 400 000 ihmistä: messuja, konsertteja, keikkoja, yritystapahtumia, lastentapahtumia, gaaloja ja lukemattomia pienempiä kokouksia ja seminaareja. Laskennallisesti tapahtumatalojen aluetalousvaikutukset olivat Lahden seudulle noin 25 miljoonan euroa.

”Viime maaliskesäkuun välisenä aikana järjestettävien messujen sarakkeessa oli pyöreä nolla ja muitakin tapahtumia järjestettiin vain kourallinen. Yhtiöiden toimintaa sopeutettiin vallitsevaan tilanteeseen mm. henkilöstön lomautuksin, jotka jatkuvat myös vuoden vaihteen jälkeen”.

Kulunut vuosi oli synkkä myös Lahti Eventsille, jolta peruuntuivat molemmat Kymiringille suunnitellut jättitapahtumat: Moto GP ja MXGP, joista pelkästään Moto GP:n laskennallinen aluetalousvaikutus oli noin 30 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihdoksi vuonna 2020 oli arvioitu noin 13 miljoonaa euroa, kunnes korona tuli ja muutti suunnitelmat.

Emilia Mäen toiveena on, että tapahtumaliiketoimintaa päästään jatkamaan jälleen ensi kesänä.

”KOKO Lahden hallinnoima Piano Paviljonki oli viime kevään ja kesän ainoa valonpilkahdus, sillä se teki ennätystuloksen. Koronan aikana olemme keskittyneet mm. Sibeliustalon tilojen uudistamiseen ja remontointiin, jotta olemme valmiita vastaanottamaan tapahtumavieraat sitten kun se on jälleen mahdollista”, Mäki kertoo.

Tapahtumien toteutustapa tulee Mäen mukaan muuttumaan koronan takia pysyvästi, mutta niitä tullaan järjestämään heti kun se on mahdollista. Hän sanoo kaupungin tapahtumatalojen toteuttavan toiminnassaan Lahden matkailustrategiaa, jonka päätavoitteena on Lahden vahvistaminen yhtenä valtakunnan merkittävimmistä tapahtumakaupungeista.

”Tavoitteemme on järjestää Lahden seudulla suurtapahtumia, jotka hyödyttävät taloudellisesti koko PäijätHämettä. Esimerkiksi ensi kesänä ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen pyöräilytapahtuma, Gran Fondo, istuu liikunta- ja urheilutapahtumista tunnetun Lahden seudun tapahtumakalenteriin kuin nenä päähän. Vesijärven ja Päijänteen rantamaisemissa kulkevan pyöräilytapahtuman reitti tulee olemaan ulkomaisille osallistujille todellinen elämys”, Mäki hymyilee.

Yhteistyöllä eteenpäin

Päijät-Hämeen Yrittäjien toiminnanjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo iloitsee Lahden seudulle tulossa ja suunnitteilla olevista uusista tapahtumista.

”Lahdelle ja koko PäijätHämeelle on tärkeää saada niin isoja kuin pienempiäkin tapahtumia, korona-aikana turvallisuustekijät huomioiden. Tapahtumat tuovat alueelle rahaa ja niiden välilliset vaikutukset ovat merkittäviä, puhumattakaan alueen vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden lisääntymisestä, jotka lisäävät bisnestä ja hyvinvointia laajemmin”.

Vihervirta-Vuontelon mukaan alueella on monen kokoisia tapahtumia sekä pieniä ja suuria tapahtumatuottajia.

”Kaiken kokoisille yrityksille tulee olla tilaa ja yhden ison toimijan monipoliasemaa tulee välttää. Tärkeintä on vahvistaa monituottajamallia ja paikallisuutta myös tapahtumatuotannossa. Suurtapahtumiin tarvitaan usein isompaa toimijaa vetovastuuseen, mutta tällöinkin on mahdollista tehdä yhteistyötä pienempien toimijoiden kanssa. Vastakkainasettelua tulee välttää”, VihervuoriVuontelo kiteyttää.

TARU SCHRODERUS

”Ilman tapahtumia Lahdessa ei ole nykyistä määrää hotelli- ja ravintolapalveluja edes lahtelaisille”
Tapahtumateollisuuden musta kevät veti lahtelaisten hotellien ja ravintoloiden tuloksen reilusti pakkasen puolelle. Osuuskauppa Hämeenmaan toimialajohtaja Lari Rusilalla on kuitenkin vahva usko tulevaan. Siitä kertoo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelle parhaillaan tekeillä oleva 10 miljoonan euron investointi.

On hieman ironista, että vuosi 2019 oli Osuuskauppa Hämeenmaan majoitus ja ravitsemiskaupassa historian paras ja tämän kevään takia vuodesta 2020 tulee historian huonoin. Tätä ei olisi vielä vuodenvaihteessa kukaan uskonut. Se, että toisella puolella maapalloa, Wuhanin ruokatorilla, tapahtuu jotain, mikä saa koko maailman ja Suomen taloudellen päälaelleen ja sulkee keväällä yhteiskunnastamme kokonaisia toimialoja, kertoo, kuinka vahvassa globaalissa riippuvuustaloudessa toisiimme nähden me elämme, Osuuskauppa Hämeenmaan toimialajohtaja Lari Rusila toteaa.

Osuuskauppa Hämeenmaa toimii 21 kunnan alueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Osuuskauppa on myynniltään alueensa suurin yritys ja se työllistää lähes 3000 kanta- ja päijäthämäläistä sekä noin tuhat kesätyöntekijää vuosittain.

Lari Rusila vastaa Hämeenmaan majoitus- ja ravitsemisliiketoiminnasta, joka käsittää kolme hotellia, melkein 30 ravintolakonseptia sekä työpaikan 400 työntekijälle. Hotelli ja ravintolabisnekselle kevät oli harvinaisen synkkä, sillä asiakasvirta loppui maaliskuussa käytännöllisesti katsottuna kuin seinään ja tokeni kunnolla vasta juhannuksen paikkeilla. Kiinteät- ja ylläpitokulut rullasivat sen sijaan melkein entiseen malliin.

Tapahtumat ovat tärkeässä osassa toimialan tuloksellisuutta

Lari Rusilan mukaan varsinkin hotellien, mutta myös osa ravintoloiden tuloksesta tehdään tapahtumaviikonloppuina, jolloin niiden kapasiteetti on myyty loppuun.

Lahden Seurahuoneella myynnillisiä superviikkoja ja -viikonloppuja ovat esimerkiksi Salpausselän kisat, Ironman Finland -kilpailu, MotoGP, Motocross-kilpailut sekä Raksa-messut. Myös Sibeliustalon konsertit sekä monet Lahden Messukeskuksessa järjestetyt suuret yritystilaisuudet kasvattavat Lahdessa yöpyvien määrää.

Osuuskauppa Hämeenmaan omistaja-asiakkaat ja henkilöstö saavat ostaa Sibeliustalon konsertti- ja Lahden Messujen tapahtumalippuja kumppanihintaan.

Lari Rusila sanoo, että ilman tapahtumien mukanaan tuomaa matkailijoiden ja majoittujien virtaa, Lahti ei pysty tarjoamaan asukkailleen yhtä laadukkaita hotelli- ja ravintolapalveluja.

Lahteen tapahtumien perässä tulevat turistit yöpyvät hotelleissa, syövät ravintoloissa, vierailevat kaupoissa ja paikallisissa nähtävyyksissä, ja jättävät seudulle miljoonia euroja joka vuosi. Messujen, konserttien sekä kaikenlaisten yleisö ja urheilutapahtumien aktiivinen hakeminen ja järjestäminen Lahden seudulla on välttämätöntä, sillä pelkästään Lahden ja Päijät-Hämeen asukkaiden varassa kaupungin hotellit, eivätkä myöskään kaikki ravintolat pysty toimimaan kannattavasti.

Vahva usko tulevaan

Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella parhaillaan käynnissä olevan remontin myötä hotelli saa peräti 50 uutta hotellihuonetta Sokos-tavarataloon. Osa huoneista on kahden kerroksen sviittejä, joiden lisäksi tarjolla on mm. saunalla ja terassilla varustettuja huoneita. Tuleva uudistus vie majoituskokemuksen uudelle tasolle. Vastaavanlaisia huoneita ja kokonaisuutta ei löydy koko Suomesta, Rusila kertoo ylpeänä. Hän sanoo, ettei Osuuskauppa tekisi 10 miljoonan investointia Lahteen, mikäli sillä ei olisi vahva usko kaupunkiin ja koko Päijät-Hämeen matkailun kehitykseen.

Lahti nähdään hyvällä sijainnilla olevana aktiivisena urheilumatkailun ja tapahtumien kaupunkina. Puhdas Vesijärvi, Päijänne, Pulkkilanharju, Messilä, Salpausselkä Geopark, maaseutumatkailu ja ruoan ympärillä monet kohteet mm. Hollolassa, Asikkalassa, Sysmässä, Padasjoella ja Hartolassa houkuttelevat Lahden seudulle matkailijoita ympäri Suomen. Lahden seudun vahvuutena on myös talvimatkailumielikuva, joka eteläisessä Suomessa on keskeinen kilpailuetu ympärivuotisuuden osalta. Siitä on pidettävä kiinni ja sitä on vahvistettava.

Rusilan mukaan kaupungin matkailu- ja tapahtumaorganisaatioiden, KOKO Lahden, Lahti Eventsin sekä Lahti Regionin, hyvä työ sekä Päijät-Hämeen viime vuosien nousujohteinen matkailun edistäminen ja majoitusvuorokausien lisääntyminen eivät ole jääneet elinkeinoelämän toimijoilta huomaamatta. Sitä tarvitaan myös jatkossa.

Koska ulkomailta matkustaminen on juuri nyt hankalaa, satsauksia on tehtävä etenkin kotimaan matkailun ja turvallisten tapahtumien ja kokousten kehittämiseen, ja kehitettävä matkailua uuteen normaaliin. Ensi vuosi on toivon mukaan jo kuluvaa vuotta parempi ja vuodesta 2022 saattaa tulla jälleen ennätyshyvä, jos patoutunutta kysyntää matkailun, tapahtumien ja kokoustamisen suhteen päästään vapaasti ja turvallisesti purkamaan. Siihen asti meidän on keskittyvä pitämään organisaatiot pystyssä ja rakennettava niistä sitkeitä ja iskunkestäviä mm. digitaalisuutta ja markkinointia kehittämällä.  

Kokoukset ja tapahtumat muuttuvat koronan johdosta ja uusia kokoustamisen ja tapahtumien malleja on kyettävä kehittämään. Tehdään Lahden seudusta kansainvälisesti digitaalisesti tasokas hybridikokousten ja tapahtumien turvallinen alusta, Rusila kehottaa.

 

TARU SCHRODERUS

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella rajoitetaan tilapäisesti yleisötilaisuuksien ja julkisten kokoontumisten osallistujamäärä kymmeneen henkilöön koronaviruksen aiheuttaman infektion (covid-19) leviämisen ehkäisemiseksi. Rajoitukset tulevat voimaan 30.11. ja ovat voimassa 14.12.2020 saakka.

Olemme siirtäneet Club for Fiven & Ilmavoimien Big Bandin (30.11.) sekä Behmin (5.12.) konsertit keväälle 2021. Jo ostetut liput käyvät kevään konsertteihin sellaisenaan. Mikäli uusi päivämäärä ei sovi, voi liput palauttaa Lippu.fi:n kautta 31.12.2020 mennessä osoitteessa https://web.lippu.fi/palautus

Konserttien uudet päivämäärät:

* Club for Five & Ilmavoimien Big Band perjantai 26.3.2021 klo 19

*  BEHM lauantai 27.3.2021 klo 21

Taksiyrittäjät eivät kestä toista samanlaista kevättä

Lahden Aluetaksin puheenjohtaja Ville Tirkkonen sanoo koronakevään leikanneen keskimäärin 70–80 prosenttia taksiautoilijoiden tuloista. Tyhjät taksitolpat, koulu- ja työmatkakyytien vähentyminen, ravintoloiden sulkeminen ja tapahtumien loppuminen ajoivat yrittäjät ideoimaan uusia palveluja.

Vuonna 1985 perustetun Lahden Aluetaksi Oy:n välityksessä on jatkuvasti noin 200 autoa. Itsenäisten taksiyrittäjien muodostama yritys toimii kattavasti Lahdessa, Hollolassa, Heinolassa, Orimattilassa, Asikkalassa ja Kärkölässä.

Lahden Aluetaksin Oy:n puheenjohtaja Ville Tirkkonen on itsekin taksiautoilija. Hän kertoo koronakevään iskeneen rajusti alaan, jonka tulot perustuvat monella autoilijalla arkisiin koulukyyteihin ja työmatka-ajoihin sekä viikonloppuiltoina ja öinä juhlakansan kuljetuksiin. Kaikki ne loppuivat maaliskuussa kuin seinään.

– Pysähdys oli raju. Koulukyydit, työmatkakyydit ja valtaosa sosiaali- ja terveyspalveluidenkin kyydeistä loppui kuin seinään. Tilauksia ei tullut ja taksitolpat olivat tyhjiä. Ravintoloiden sulkeminen ja tapahtumien peruminen nollasivat viikonloppuajot. Taksiautoilijat jäivät kertaheitolla lähestulkoon työttömiksi, Tirkkonen kertoo.

Tärkeät taksitolpat

Lahden Sibeliustalon ja Messukeskuksen taksitolpilla mutkittelee tapahtumaviikonloppuina parhaimmillaan satojen metrien mittaiset jonot. Lahden vilkkaimpiin lukeutuvat tolpat työllistävät parhaina iltoina jatkuvana virtana paikalle saapuvia takseja useita kertoja, sillä ajettavat matkat ovat Ville Tirkkosen mukaan pääsääntöisesti lyhyitä.

– Sama porukka saattaa käyttää taksia parhaimmillaan kolme tai jopa neljä kertaa illan aikana. Heidät viedään kotoa tapahtumapaikalle, tapahtumasta ravintolaan ja sieltä jatkoille tai kotiin. Taksiyrittäjien näkökulmasta suurten yleisötapahtumien viikonloput ovat elintärkeitä, sillä ne tuovat tärkeän lisäsiivun niin sanotun perusleivän päälle.

Koronakeväänä taksiautoilijat joutuivat ideoimaan uusia palveluja. Asiakkaiden sijasta takseilla kuljettiin mm. kotien ruokatilauksia ja lääkkeitä.

Lahden Aluetaksi on luonut yrittäjilleen tarkan hygieniaohjeistuksen. Ville Tirkkonen muistuttaa, että taksissa on joukkoliikennettä turvallisempi matkustaa.

– Automme desinfioidaan huolellisesti ja kuskimme on ohjeistettu käyttämään maskia, mutta ketään ei tietenkään voida velvoittaa sen käyttöön. Yksin matkustavan ja maskia käyttävän matkustajan tartuntariski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vaikkapa junalla tai linja-autolla liikkuvien.

Laadukasta asiakaspalvelua

Ville Tirkkonen toivoo ihmisten rohkaistuvan liikkumaan ja tilaamaan kyytejä, sillä ne edesauttavat taksiautoilijoiden elinkeinon säilymistä.

– Toista vastaavanlaista kevättä ei monenkaan taksiyrittäjän talous kestä. Toivomme, että ravintolat saavat pitää ovensa auki ainakin osittain ja että tapahtumia järjestetään turvallisuus huomioiden. Tulossa oleva pikkujoulukausi on ollut taksiautoilijoille perinteisesti vilkasta sesonkiaikaa.

Useat joulukonsertit sekä Sibeliustalon jo perinteeksi muodostuneet pikkujoulubileet on tältä vuodelta jouduttu perumaan. Kyseinen ilta on ollut perinteisesti takseille hyvin kiireinen. Kiireisinä iltoina yhteistyön kautta on pystytty palvelemaan konserttikävijöitä huolellisella ennakoimisella. Järjestäjä on perinteisesti informoinut Aluetaksia tapahtuman osallistujamäärästä etukäteen ja ilmoittanut loppuaplodien ajankohdasta, jotta kuskit tietävät olla oikeaan aikaan paikalla odottamassa.

– Meillä on hyvä yhteistyö Lahden Aluetaksin kanssa. Sibeliustalon sekä messukeskuksen aulassa olevan Taxibutler- napin kautta asiakkaat voivat tilata kyydin. Sitä ei siis tarvitse soittaa, pelkkä napin painallus riittää ja kyyti kuitataan Aluetaksista tilatuksi. Taksin voi tilata yhdellä napin painalluksella myös Book a taxi -mobiilisovelluksen kautta, KOKO Lahden palveluesimies Jarno Kelo

Suurten yleisötapahtumien tai konserttien aikana messuhallilla ja Sibeliustalolla on paikalla Aluetaksin oma asiakaspalvelija, joka ottaa palvelutiskillä tilauksia vastaan. Suurissa yleisötapahtumissa Aluetaksin asiakaspalvelija on ollut myös ulkona ohjaamassa ihmisiä takseihin.

– Näin asiakas voi odottaa omaa taksiaan lämpimässä sisätilassa ja pääsee kyytiin ilman jonossa seisomista. Pidämme tätä lisäarvoa tuottavana asiana ja hyvänä palveluna tapahtumaamme osallistuville asiakkaille, Kelo päättää.

 

TARU SCHRODERUS

Lahden Messut on päättänyt siirtää koronapandemian vuoksi keväältä syyskuun loppuun siirretyt messutapahtumat ensi vuoteen. Raksa ja Pihapiiri-messut sekä uutuustapahtuma Luontoretki oli tarkoitus järjestää 25.–27. syyskuuta. Marraskuulle suunnitellut Kätevä&Tekevä sekä Hetki-messut perutaan tämän vuoden osalta kokonaan.

Alkusyksyn koronapandemian ennustettavuuden vuoksi yleinen ilmapiiri messutapahtumia kohtaan niin näytteilleasettajien kuin kuluttajienkin keskuudessa on erittäin epävarmaa. Tästä johtuen messuja ei pystytä tällä hetkellä toteuttamaan suunnitellusti.

Raksa-messut järjestetään seuraavan kerran 12.–14. maaliskuuta 2021. Pihapiiri- ja Luontoretki-messujen sekä Kätevä&Tekevä ja Hetki -messutapahtumien ensi vuoden tarkemmat päivämäärät julkaistaan myöhemmin.

Messuille ostetut ennakkoliput ja saadut asiakaskutsut käyvät sellaisenaan myös ensi vuonna järjestettäviin tapahtumiin. Liput voi vaihtoehtoisesti palauttaa osoitteessa: https://web.lippu.fi/palautus/

Lisätiedot:
KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Jussi Kortepuro
Myyntijohtaja
p. 040 167 6757
jussi.kortepuro@kokolahti.fi

Suomen messuala selvitti asiakkaiden mielipiteitä
Seitsemän kävijää kymmenestä haluaisi jo messuille

Suomalaiset messujärjestäjät ovat valmiina avaamaan ovensa heti, kun messujen järjestäminen taas sallitaan. Hallituksen linjauksen mukaisesti messutoiminnan uudelleenkäynnistymisestä saatiinkin lisätietoja keskiviikkona. Messuala valmistautuu käynnistymiseen julkistamalla piakkoin koko alan kattavan omavalvontaohjeistuksen. Osana turvallisuusohjelman laatimista ala tutki kävijöiden ja näytteilleasettajien toiveita ja selvitti heidän suhtautumistaan messuosallistumiseen tällä hetkellä. Peräti 74 % vastanneista kävijöistä olisi jo valmiita osallistumaan heitä kiinnostavaan messutapahtumaan.

Yhdistyksen tekemän kyselyn mukaan kävijöistä 15 % tulisi messuille heti kun ne avautuvat ja 59 % suuntaisi messukeskukseen, kun siellä olisi heitä kiinnostava tapahtuma. Vajaa viidesosa vastaajista ilmoitti vierailevansa messuilla vasta myöhemmin. Kävijöiden tunteita kartoitettaessa paluu messuille herätti yli puolessa vastaajista kiinnostusta, neljä kymmenestä vastaajasta ilmoitti odottavansa messuille pääsyä ja vain 4% vastaajista ilmoitti ajatuksen messuille menosta pelottavan heitä. Kysely lähetettiin suomalaisten messujärjestäjien asiakkaille, ja siihen vastasi 8912 messukävijää eri puolilta Suomea.

”Asiakkaiden ja henkilökunnan terveys ja turvallisuus ovat meille ensiarvoisen tärkeitä ja siksi olemme laatimassa ammattimaisille suomalaisille messujärjestäjille kattavia omavalvontaohjeita, joiden tavoitteena on minimoida kaikki näytteilleasettajiin, kävijöihin, henkilökuntaan, yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin kohdistuvat terveysriskit. Ohjeistus valmistuu messujärjestäjille kesäkuun aikana”, kertoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Juha Rahko. MeTa ry valmistautuu tarvittaessa myös täydentämään omavalvontaohjeistustaan aluehallintoviraston mahdollisten lisäohjeiden mukaan.

Tärkeimpänä turvallisuustekijänä kävijät pitivät sitä, että messuilla on mahdollisuus pestä ja desinfioida kädet. Oleellisena pidettiin myös väljiä kulkuväyliä, riittäviä turvavälejä ja korkeita, hyvin ilmastoituja tiloja sekä kävijämäärän rajoittamista. Asiakkaat arvostivat sitä, että liput ja rekisteröitymiset voidaan hoitaa ennakkoon netissä, kulkusuunnat reititetään ja kävijöiden sisäänkäynti tehdään porrastetusti. Kaivattiin myös omia vierailuaikoja riskiryhmille.

Suomalainen messuala pystyy hyvin vastaamaan asiakkaidensa toiveisiin. Messujen järjestämispaikat ovat suuria, korkeita ja hyvin ilmastoituja. Ne on rakennettu varta vasten suurien yleisötilaisuuksien pitämistä varten ja nyt tehostettava hygieniataso on jo lähtökohtaisesti korkea. Messujärjestäminen on Suomessa ammattimaista, osaavaa ja vastuullista. Messuilla käyminen on vähintään yhtä turvallista kuin moni jo nyt sallittu asia kuten kauppakeskuksissa käyminen.

Suomen messutoiminta on ollut pysähdyksissä 13.3. lähtien. Messujen merkitys elinkeinoelämälle on laajalti tunnistettu ja messutoimintaa käynnistellään jo eri puolilla maailmaa mm. Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Hollannissa, Kreikassa, Puolassa ja Kiinassa.

Messuilla lanseerataan uutuudet, tehdään kauppaa, solmitaan merkittäviä sopimuksia ja luodaan uusia, tärkeitä kontakteja.

Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Osa messuista on suunnattu vain tietyn alan ammattilaisille, osa yleisölle ja osa molemmille kohderyhmille.

Messuilla on suuri talousvaikutus ympäristölleen, varsinkin alueiden hotelli- ja ravintolatoiminnalle. Keväällä 2019 julkistettu tutkimus osoittaa, että messut tuovat järjestämispaikkakunnilleen vuosittain liki puolen miljardin tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus on yli 6 000 henkilötyövuotta.

Suomessa messuja on järjestetty ammattimaisesti 100 vuoden ajan.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa hyvin ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy  ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Juha Rahko, puh. 0500 499964, juha.rahko@paviljonki.fi

Linkit tutkimustuloksiin:

Kävijät: https://link.webropolsurveys.com/short/b2243ed7fce846f0939f47b3d00776d1

Näytteilleasettajat: https://link.webropolsurveys.com/short/423bc7728c2a4ebc9c4b16b09dd1778a

Ammattikävijät: https://link.webropolsurveys.com/short/edafe0f995e644268e0d3e0178b0e5ba

Matkailuajoneuvoalan valtakunnallinen kattojärjestö Matkailuajoneuvotuojat ry on päättänyt, että Caravan-messuja ei järjestetä tänä vuonna. Yhdistyksen jäsenistön enemmistö oli päätöksen kannalla. Vuosittain toteutettava Suomen suurin matkailuajoneuvotapahtuma järjestetään Lahden Messukeskuksessa seuraavan kerran syyskuussa 2021, jolloin juhlitaan myös suositun tapahtuman 20-vuotista taivalta.

Matkailuajoneuvotuojat ry:n puheenjohtaja Bo Karlssonin mukaan Caravan 2020 -messujen järjestämistä harkittiin pitkään. Koronapandemian vuoksi useat matkailuajoneuvoalan toimijat ovat peruneet osallistumisensa kaikilta alan messuilta Euroopassa tänä vuonna. Yhdistys haluaa tarjota messukävijöille odotuksia vastaavan messukokemuksen, joka ei välttämättä olisi nyt toteutunut. ”Alalle tärkeiden messujen nyt jäädessä väliin jäsenliikkeemme tekevät kaikkensa asiakkaiden palvelemiseksi turvallisesti. Matkailuajoneuvoista kiinnostuneet ovat tervetulleita jäsenliikkeisiimme ja toivomme, että he seuraavat toimialamme viestintää tulevista tapahtumista. Ensi vuoden Caravan-messuilla koko ala juhlii Lahdessa”, sanoo Karlsson.

Messuala yleisesti on koronatilanteen helpottuessa valmistautumassa tapahtumien hallittuun avautumiseen. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kongressi- ja tapahtumatoimiala on laatinut omavalvontaohjeen tapahtumatalojen turvalliseen uudelleen avaamiseen. Myös ammattimaisia messujärjestäjiä edustava Messu- ja Tapahtumajärjestäjät ry on työstämässä messualan kansainvälisen järjestön UFI:n laatimiin ohjeistuksiin perustuvaa turvallisuusohjelmaa turvallisen messuvierailun varmistamiseksi. Lahden Messujen messuohjelmassa on seuraavana keväältä syksyyn siirretyt Raksa-, Pihapiiri- ja Luontoretki-messut, jotka järjestetään suunnitellusti 25.-27. syyskuuta.

Lisätiedot:

Matkailuajoneuvotuojat ry
Toiminnanjohtaja Antti Siljamäki, p. 050 365 8352, antti.siljamaki@liikkuvakoti.fi

KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Toimitusjohtaja Emilia Mäki, p. 050 5820 953, emilia.maki@kokolahti.fi

 

Lahden Messujen yhteistyössä Matkailuajoneuvotuojat ry:n kanssa toteuttama Caravan on Suomen suurin matkailuajoneuvojen ja tarvikkeiden erikoisnäyttely, jossa tehdään merkittävä osa alan vuosittaisesta kaupasta. SF-Caravan Lahden seudun järjestämä perinteinen yhteistapaaminen, yöpymiset läheisillä leirintäalueilla ja lähialueilla sekä päivävierailut matkailuajoneuvoilla keräävät messuviikonlopuksi Lahden seudulle yli 2500 matkailuauto- ja vaunukuntaa ympäri Suomea. Messutapahtumassa vierailee vuosittain noin 16 000 kävijää.

Ala haluaa kehittää selkeät ohjeet turvallisiin tapahtumiin

Koronakriisin vuoksi asetetut kokoontumisrajoitukset ovat käytännössä pysäyttäneet tapahtumatalojen toiminnan ympäri Suomea. Hallitus jatkoi linjaustaan yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämisestä heinäkuun loppuun asti. Epävarmuus rajoitusten kestosta heijastuu siihen, että tilaisuuksia ei uskalleta suunnitella. Tämä pitkittää alan taloudellista ahdinkoa. Tilaisuuksien peruuttamisen taloudelliset vaikutukset heijastuvat monen alan työllisyyteen ja tulokseen. Rajoitusten päättymisen aikataulusta tarvitaan päätös, jotta tilaisuuksien järjestäjät uskaltavat lähteä liikkeelle. Inhimillisten kohtaamisten merkitys ei ole vähentynyt. Päinvastoin, niiden arvo on ymmärretty viimeistään nyt, kun emme voi kohdata toisiamme kasvokkain. Suurten tapahtumatalojen toimitusjohtajat kertovat, että alalla valmistellaan yhdessä ohjeistusta turvallisten kohtaamisten varmistamiseksi.

Hallituksen maaliskuussa tekemä linjaus isojen, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltämisestä sai tapahtumajärjestäjät perumaan kevään ja kesän tilaisuuksia. Tämä on ajanut Suomen tapahtumatalot vaikeaan asemaan. Tilaisuuksia on siirretty myöhemmäksi, peruttu ja pidetty verkossa etänä. Kieltoa on nyt jatkettu heinäkuun loppuun. Tuoreen päätöksen mukaan kokoontumisrajoitusta lievennetään kesäkuun alusta lähtien nykyisestä 10 ihmisestä 50 ihmiseen. Tilanne arvioidaan uudelleen kesäkuun loppuun mennessä.

– Jos kokoontumisrajoituksia jatketaan kesän yli syksyyn, tilanne on tapahtumataloille katastrofaalinen. Pelkkä rajoitusten purku ei kuitenkaan riitä. Pahin tilanne on, jos rajoitukset puretaan, mutta samalla suositellaan välttämään tilaisuuksien järjestämistä ja niihin osallistumista. Tilaisuuksien järjestäjät tarvitsevat nyt selkeän viestin, että he uskaltavat lähteä liikkeelle, kertoo Helsinki Congress Paasitornin toimitusjohtaja Osku Pajamäki.

Rajoitusten vaikutus näkyy konkreettisesti esimerkiksi Finlandia-talon, Paasitornin, Sibeliustalon ja Logomon varaustilanteessa. Talojen toimitusjohtajien mukaan varauksia leimaa epävarmuus ja odotus tilanteen kehittymisestä.

Taloudelliset vaikutukset ulottuvat muillekin aloille

Suuret tapahtumat ovat kaupungeille merkittävä tulonlähde. Niiden peruminen heijastuu muun muassa hotelli- ja ravintola-alaan sekä taksiyrittäjiin. Tapahtumilla on huomattava vaikutus monien alojen työllisyyteen.

Kun tilaisuuksia perutaan, taloudelliset vaikutukset eivät jää ainoastaan tapahtumatalojen kannettavaksi. Ne heijastuvat laajasti myös kaupunkien muihin palveluihin. Pelkästään Finlandia-talon kansainväliset ja kotimaiset vieraat käyttävät vuosittain noin 47 miljoonaa euroa Helsingin ravintoloissa, hotelleissa ja ostoksilla.

– Kirjastot, museot ja kulttuuritalot saavat kesäkuun alusta ottaa vastaan yli 50 henkilön asiakasmääriä, kunhan turvarajoituksista ja hygieniasta huolehditaan. Hallitukselta tarvittaisiin nyt samanlainen viesti myös yritysasiakkaille, jotka järjestävät kokouksia ja tilaisuuksia. Muuten tapahtumatalot jäävät väliinputoajan asemaan. Selkeä linjaus lieventäisi epävarmuutta ja pelkoa, jotka estävät tilaisuuksien suunnittelun, painottaa Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.

Maiden väliset matkustusrajoitukset tulevat vaikuttamaan kansainvälisten konferenssien järjestämiseen jonkin aikaa. Siksi esteet kotimaisten tilaisuuksien järjestämiseltä tulisi purkaa pikaisesti. Näin tapahtuma-alan elpyminen voi alkaa.

Valmistelussa yhteinen ohjeistus turvallisiin kohtaamisiin

Suomen tapahtumataloissa järjestetään suurten kansainvälisten konferenssien lisäksi runsaasti pienempiä tilaisuuksia, kuten yritystapahtumia, tiedotustilaisuuksia, yhtiökokouksia, juhlia, messuja ja esityksiä. Tapahtumien osallistujamäärät vaihtelevat muutamasta kymmenestä useisiin satoihin, välillä useampaan tuhanteen henkeen.

– Vaikka suurissa tapahtumataloissa on jo entuudestaan vankka osaaminen erilaisten tilaisuuksien vaatimista turvatoimista, tulee terveyteen kohdistuvien uhkien mahdollisuus ottaa tulevaisuudessa entistä tarkemmin huomioon. Olennainen osa vastuullista toimintaa on syventää osaamistamme terveysuhkien osalta. Teemme kaupunkitoimijoiden kanssa yhteisiä linjauksia siitä, miten koronaviruksen ja muiden tautien leviämistä voitaisiin ennaltaehkäistä isoissa tapahtumissa, toteaa Sibeliustaloa pyörittävän KOKO Lahti Oy:n toimitusjohtaja Emilia Mäki.

– Ihmiset tarvitsevat inhimillisiä kohtaamisia. Niitä ei ole syytä kieltää pidempään kuin on aivan välttämätöntä. Tilaisuuksia voidaan toki järjestää etäyhteyksillä ja striimaamalla, mutta kokemus ei ole sama. Pois jäävät spontaanit kohtaamiset, verkostoituminen ja elämyksellisyys, jonka vain fyysinen kohtaaminen mahdollistaa, vetoaa Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä.

Alalla mietitään uudenlaisia tapoja, jotka helpottavat osallistumista tilaisuuksiin. Erityisesti kansainvälisille vieraille voidaan jatkossa tarjota mahdollisuutta osallistua joko paikan päällä tai striimauksen avulla.

Lisätietoja:
​​​​​​​Finlandia-talo, toimitusjohtaja Johanna Tolonen, johanna.tolonen@finlandiatalo.fi, puh. 040 551 3168

Helsinki Congress Paasitorni, toimitusjohtaja Osku Pajamäki, osku.pajamaki@paasitorni.fi, puh. 050 5555 245

KOKO Lahti Oy / Lahden Messut, toimitusjohtaja Emilia Mäki, emilia.maki@kokolahti.fi, puh. 050 5820 953

Logomo, toimitusjohtaja Päivi Rytsä, paivi.rytsa@logomo.fi, puh. 050 596 0773

Suomen hallitus on linjannut tänään, että kaikki yli 500 henkilön tapahtumat tulisi perua tai siirtää olemassa olevan koronavirustilanteen vuoksi. Näin ollen KOKO Lahti Oy / Lahden Messut on päättänyt, että Raksa 2020 siirretään pidettäväksi tulevana syksynä. Uusi päivämäärä sekä ohjeet tullaan ilmoittamaan viikolla 12.

Ennakkolipun ostaneita pyydetään olemaan yhteydessä Lippu.fi kuluttajapalveluun +358 (0)600 39 3949 tai sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@lippu.fi

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Emilia Mäki
KOKO Lahti Oy, Lahden Messut
+358 (0)50 582 0953, emilia.maki@kokolahti.fi

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n jäsenyritykset seuraavat tiiviisti koronavirustilannetta ja noudattavat tarkoin THL:n sekä muiden viranomaisten antamia ohjeita. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on kansainvälisen messujärjestö UFI:n jäsen ja seuraa tilannetta tiiviisti myös tämän globaalin verkoston kautta.

Suomalaisviranomaisten tämänhetkinen näkemys on, että tilanne Suomessa on vakaa ja koronavirustartunnan riski pieni. Messuohjelmien muutoksiin ei siten tämänhetkisen tilanteen perusteella ole syytä. Tilannetta seurataan jatkuvasti.” Messuilla on suuri merkitys maamme elinkeinoelämälle ja tapahtumia järjestetään aivan normaalisti, koska viranomaisten mukaan sille ei ole tällä hetkellä mitään estettä”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Juha Rahko. Kaikilla järjestettävillä messuilla on panostettu hygieniaan ja joka tapahtumasta löytyy mm. käsien desinfiointiainetta. Yleisötilojen pinnat pyyhitään päivittäin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ajankohtaistiedotteet koronavirustilanteesta:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

Messualan kansainvälisen kattojärjestön UFIn ohjeistus tapahtumiin osallistuville yrityksille ja tapahtumajärjestäjille:
https://www.ufi.org/industry-resources/coronavirus/

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa hyvin ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events Oy. www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Juha Rahko, puh. 0500 499964, juha.rahko@paviljonki.fi ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, puh. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi

Suomen suurimpiin rakennusalan erikoistapahtumiin lukeutuva Raksa nostaa tulevana viikonloppuna esille ajankohtaisia asumiseen liittyviä teemoja. Rakennus-, remontointi- ja sisustusaiheiden lisäksi tapahtumassa käsitellään tänä vuonna muun muassa Airbnb-majoitustoimintaa sekä asuntokaupan nykytilaa. Raksan ammattilaisseminaarissa annetaan ohjeita asumisen turvallisuuteen ja valtionavustuksiin taloyhtiöissä. Raksa 2020 -messut järjestetään Lahden Messukeskuksessa 13.-15. maaliskuuta.

Onko Airbnb uhka vai mahdollisuus?
Viime aikoina vahvasti suosiotaan kasvattanut lyhytaikainen Airbnb-vuokraustoiminta herättää paljon kiinnostusta, mutta myös kysymyksiä. Suomessa haasteena on se, ettei tämäntyyppiseen toimintaan ole olemassa valmiiksi sovellettavaa lainsäädäntöä. Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia nähdään Raksan avajaispäivänä messujen ohjelmalavalla sekä Raksa-seminaarissa kertomassa toimintaohjeita Airbnb-majoitustoimintaan yksityisen vuokraajan sekä taloyhtiöiden näkökulmasta.

Missä mennään asuntokaupassa?
Asuntokaupan haastava nykytilanne pohdituttaa niin asuntojen myyntiä kuin ostamistakin suunnittelevia. Tämän hetken menestyneimpiin kiinteistöalan ammattilaisiin lukeutuva Andrei Koivumäki saapuu Raksa-messuille lauantaina puhumaan alan tilanteesta. Asuntokaupan Cheekiksikin tituleerattu Koivumäki kertoo puheenvuorossaan millaiset asunnot liikkuvat tällä hetkellä ja millä toimenpiteillä koti menee parhaiten kaupaksi.

Ilmaisia neuvoja ammattilaisilta
Työnäytösten, tietoiskujen sekä seminaarien lisäksi Raksa-messuhalleista löytyy runsaasti ilmaisia neuvontapisteitä. Lahden Rakentajien yhdistyksen eri alojen ammattilaisjäsenet päivystävät Rakennusklinikalla vastaamassa rakentamiseen ja remontointiin liittyviin kysymyksiin. Pihainfossa on tarjolla osaamista pihan, puutarhan tai terassin toimivuuteen liittyviin pulmiin. Lahden LVI-yhdistys tarjoaa osastollaan LVI-neuvontapalvelua. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus toteuttaa perinteisesti suositut rakentaja- ja remonttikoulut messujen yhteydessä lauantaina 14.3. PRKK:n ilmaisiin koulutustilaisuuksiin on ennakkoilmoittautuminen.

Lasten Raksassa ajanvietettä perheen pienimmille
Myös lapset viihtyvät Raksa-messuilla. Lasten Raksa -alueelta löytyy muun muassa paloautopomppurata sekä fatbike-ajotaitorata. Lasten Raksa -suunnistuspassi johdattaa Raksan lapsivieraat eri messuhalleissa sijaitseville rasteille. Lasten Raksan leikkialueella on valvottu lastenhoito lauantaina sekä sunnuntaina. Alle 16-vuotiaille on messuille ilmainen sisäänpääsy.

Messuille kätevästi bussilla
Raksa-messuille järjestetään ilmainen bussikuljetus Lahden Matkakeskuksesta torin (Marolankadun turistipysäkki) kautta Lahden Messukeskukseen. Lähdöt päivittäin tasalta ja puolelta, ensimmäinen
bussi klo 10.00.

Raksa-messut Lahden Messukeskuksessa 13.-15. maaliskuuta 2020. Avoinna pe ja la klo 10-17, su klo 10-16.

Lisätiedot: www.raksamessut.fi

Liput:
Aikuiset ennakkolippu 12 € (12.3. saakka: lippu.fi), normaalihinta 15 €
Eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 12 €
Alle 16-vuotiaat veloituksetta
Rakennusalan opiskelijaryhmät opettajineen veloituksetta messuille perjantaina 13.3.
Ryhmien ennakkoilmoittautuminen: leena.suvanto@kokolahti.fi

KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Projektipäällikkö
Jonna Järvelä
p. 040 824 1273
jonna.jarvela@lahdenmessut.fi