Kategoria: Uncategorized @fi

Matkailuajoneuvoalan valtakunnallinen kattojärjestö Matkailuajoneuvotuojat ry siirtää Caravan-messut ensi vuoteen. Päätöksen syynä ovat pitkittyneen koronaepidemian aiheuttamat tuotantovaikeudet, joiden vuoksi valtaosaa uusista matkailuajoneuvomalleista ei ehditä saada esille Lahteen syyskuussa. Lahden Messujen ja Matkailuajoneuvotuojat ry:n yhteistyössä toteuttama Suomen suurin matkailuajoneuvotapahtuma järjestetään Lahden Messukeskuksessa seuraavan kerran syyskuussa 2022. Tuolloin juhlitaan myös suositun tapahtuman 20-vuotista taivalta.

Matkailuajoneuvotuojat ry:n puheenjohtaja Tom Sågbomin mukaan ala teki kaikkensa sen eteen, että messut olisi saatu järjestettyä Lahdessa tänä vuonna. ”Meillä koko toimialalla oli yhteinen tavoite ja halu järjestää upeat messut tälle syksylle ja halusimme tarjota messuille tulijoille vain parasta. Nyt se ei olisi onnistunut monien merkkien, mallien ja uutuuksien jäädessä pois messuilta tuotantovaikeuksien vuoksi. Siksi suuntaamme katseemme jo ensi vuoteen 20-vuotisjuhlien merkeissä”, sanoo Tom Sågbom.

Messuala yleisesti on koronatilanteen nyt helpottuessa valmistautunut huolellisesti tapahtumien uudelleen avautumiseen. Ala on hionut tarkkaan mietittyjä turvallisuustoimia vielä entisestään. Myös Lahden Messujen tapahtumakausi avautuu koronatauon jälkeen syksyllä. Kauden aloittaa rakentamisen ja remontoinnin suurtapahtuma Raksa 1.-3. lokakuuta. Messusyksy jatkuu Kätevä&Tekevä -käsityömessuilla sekä Hetki-hyvinvointitapahtumalla 6.-7. marraskuuta.

Lisätiedot:

Matkailuajoneuvotuojat ry
Toiminnanjohtaja Mika Jokinen, p. 045 189 1839, mika.jokinen@liikkuvakoti.fi

KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Myyntijohtaja Jussi Kortepuro, p. 040 167 6757, jussi.kortepuro@kokolahti.fi

Lahden Messujen yhteistyössä Matkailuajoneuvotuojat ry:n kanssa toteuttama Caravan on Suomen suurin matkailuajoneuvojen ja tarvikkeiden erikoisnäyttely, jossa tehdään merkittävä osa alan vuosittaisesta kaupasta. SF-Caravan Lahden seudun järjestämä perinteinen yhteistapaaminen, yöpymiset läheisillä leirintäalueilla ja lähialueilla sekä päivävierailut matkailuajoneuvoilla keräävät messuviikonlopuksi Lahden seudulle yli 2500 matkailuauto- ja vaunukuntaa ympäri Suomea. Messutapahtumassa vierailee vuosittain noin 16 000 kävijää.

Messuala on valmistautunut huolellisesti uudelleen avautumiseen ja hionut tarkkaan mietittyjä turvallisuustoimia vielä entisestään. Tilavissa, hygieniatasoltaan korkeatasoisissa ja hyvin ilmastoiduissa messukeskuksissa käyminen on vähintään yhtä turvallista kuin kauppakeskuksissa vierailu. Suomalaiset ovat innokasta messukansaa ja Kantarin toukokuussa tekemän tutkimuksen mukaan 75 % aiemmin messuilla käyneistä suomalaisista olisi jo valmiina lähtemään messuille.

Pääosin laajalla ulkoalueella järjestettävät Asuntomessut avaavat Suomen messukauden heinäkuussa ja Uiva venenäyttely esittelee veneuutuudet yleisölle elokuussa. Euroopan maista mm. Espanja on jo aloittanut messutoimintansa uudelleen ja Saksa availee juuri messukeskustensa ovia.

”Suomessa pandemiatilanne on Euroopan parhaita ja rokotekattavuus lisääntyy koko ajan. Messujärjestäjät Suomessa tuntevat vastuunsa ja ovat tehneet järjestelyjä terveysturvallisuuden takaamiseksi. Tahtotilamme on tarjota niin näytteilleasettajille kun kävijöille positiivinen ja turvallinen kohtaaminen. ” sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Messujen järjestämispaikat on rakennettu varta vasten suurien yleisötilaisuuksien pitämistä varten ja hygieniataso on jo valmiiksi korkea. Kävijöiden määrää pystytään säätelemään ja ihmisten opastaminen kulkusuuntien mukaan on sujuvaa. Helsingin Messukeskus sai ensimmäisenä pohjoismaisena tapahtumatalona COVID 19 -sertifikaatin tunnustuksena esimerkillisestä työstä koronaturvallisuuden hyväksi.

Messut on kokoansa merkittävämpi toimiala ja tuo runsaasti tuloja ja työllisyyttä järjestämispaikkakunnilleen. Messuvieraat ja näytteilleasettajat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Taloustutkimuksen huhtikuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomen messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta. Globaalisti messualan vuosittainen tulovaikutus on 299 miljardia. Maailman messuilla tehdään kauppa vuosittain 493 miljardilla eurolla.

Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Osa messuista on suunnattu vain tietyn alan ammattilaisille, osa yleisölle ja osa molemmille kohderyhmille.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa hyvin ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy  ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja:
KOKO Lahti Oy, toimitusjohtaja Emilia Mäki, emilia.maki@kokolahti.fi, puh. 050 5820 953

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766 ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, reija.kononen@messutsuomessa.fi, puh. 050 560 4614

Yli viisikymmentä järjestöä vaatii epätasa-arvoisen kohtelun lopettamista ja peräänkuluttaa poliittista tahtoa ratkaisujen löytämiseksi.

Kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-ala on ottanut tänään laajassa rintamassa julkisesti kantaa yleisötilaisuuksien kohteluun.

– Me haluamme oikeudenmukaisuutta ja ratkaisuja. Jo yli vuoden ajan jatkuneet rajoitukset ovat tarkoittaneet satojentuhansien ammattilaisten töiden loppumista. Samalla myös tapahtumien yleisöt ovat vailla kohtaamisia ja yhteisiä elämyksiä, vaikka näin ei tarvitsisi olla. Kun muu Suomi avautuu, miksi yleisötapahtumat joutuvat yhä toimimaan erilaisilla pelisäännöillä, kysyy LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.

Järjestöjen yhteisen näkemyksen mukaan yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten välttämättömyysperusteet ovat puutteellisia, eivätkä rajoitukset ole olleet tarkkarajaisia. Yleisötilaisuuksiin liittyviä linjauksia ja päätöksiä tehdään liian myöhään ja lyhytkestoisesti – edelleen esimerkiksi odotetaan tietoa tapahtumien järjestämisen ehdoista kesäkuulle.

– Meillä on jo olemassa tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että esimerkiksi ilmanvaihdolla, kasvomaskien käytöllä ja yleisöjen sijoittelulla on merkitystä terveysturvallisuuden toteutumisessa. Kuitenkaan näitä asioita ei ole otettu huomioon hallituksen linjauksissa, vaan on valittu tie, jossa yleisötilaisuuksia rajoitetaan edelleen hyvin laajasti ja voimakkaasti, kertoo johtaja Kati Kuusisto Tapahtumateollisuudesta.

– Ymmärrämme hyvin sen, että epidemiakehitys voi välillä yllättää ja rajoituspäätöksiä joudutaan tällöin mahdollisesti muuttamaan nopeastikin. Nyt on kuitenkin kyse siitä, että kokonaisilta toimialoilta puuttuu pitkän ajan näkymä ja varmuus siitä millaisilla reunaehdoilla voidaan toimia. Poliittisten päättäjien on nyt nopeasti luotava selkeä ja riittävän pitkäkestoinen näkymä siitä, kuinka tapahtumat voivat jälleen toimia normaalisti, vaatii toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö Music Finlandista.

Lisätiedot:
Jenna Lahtinen, toiminnanjohtaja, LiveFIN ry, jenna.lahtinen@livefin.fi, 050 376 3767
Kaisa Rönkkö, toiminnanjohtaja, Music Finland ry, kaisa.ronkko@musicfinland.fi, 040 8674216
Maria Sahlstedt, johtaja/vaikuttaminen, Tapahtumateollisuus ry, maria.sahlstedt@tapahtumateollisuus.fi 040 147 0693

Messu- ja tapahtumatoiminnan pysähdys pandemiavuonna 2020 leikkasi järjestämispaikkakunnilta merkittävän tulovirran. Taloustutkimuksen tekemä tuore selvitys osoittaa, että toiminnan pysäyttäminen leikkasi 80 prosenttia messujen ympäristölleen tuomista tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Euroissa pudotusta edellisvuoteen oli valtakunnan tasolla liki puoli miljardia. Lahden seudun elinkeinoelämä menetti tapahtumien puuttumisen vuoksi 45 miljoonan euron tulot.

Pandemian vaikutus suomalaiseen messu- ja tapahtuma-alaan on ollut musertava. Korona keskeytti suomalaisen messutoiminnan 12.3.2020 ja toiminta on edelleen pysähdyksissä. Seisahdus koettelee vahvasti myös järjestämispaikkakuntien taloutta, sillä messuilla on kokoaan suurempi vaikutus alueensa elinkeinoelämään ja työllisyyteen.

Taloustutkimuksen vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen valtakunnallisesti yhteensä 553 miljoonan tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta. Lahden seudulla tulovirran suuruus oli 49 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 665 henkilötyövuotta. Pandemiavuonna 2020 vastaavat luvut olivat alueella enää 4 miljoonaa ja 60 henkilötyövuotta. Tuloinjektio elinkeinoelämälle romahti 80 prosenttia. Luku sisältää KOKO Lahti Oy:n tapahtumatalojen, Lahden Messujen sekä Lahden Sibeliustalon, tapahtumien tulo- ja työllisyysvaikutukset.

–  Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Messutapahtumien laajat tulo- ja työllisyysvaikutukset huomioiden tilanne on vakava, ja koskettaa koko suomalaista elinkeinoelämää. Valitettavasti yhteiskunnan tuki on Suomessa ollut täysin riittämätöntä messujärjestäjien kaltaisille isoille ja voimakkaasti työllistäville tapahtuma-alan yrityksille, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Juha Rahko.

Eri puolilla Suomea järjestetään normaalivuosina yli 150 messutapahtumaa sekä ammattilaisille että kuluttajille. Messut ovat myös vahva myyntikanava. Tehty tutkimus ei huomioi messuilla tehtyjä kauppoja ja niiden vaikutusta elinkeinoelämälle.

Messujen tulo- ja työllisyysvaikutukset vuosina 2019 ja 2020 -tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry: n toimeksiannosta. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on ammattimaisten messujärjestäjien yhteinen kattojärjestö Suomessa. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuonna 2018.

Lisätietoja:

KOKO Lahti Oy
myyntijohtaja Jussi Kortepuro, p. 040 167 6757, jussi.kortepuro@kokolahti.fi

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry
toiminnanjohtaja Reija Könönen, p. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi

Taloustutkimus Oy
tutkimusjohtaja Pasi Holm, p. 050 374 7462, pasi.holm@taloustutkimus.fi

 

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi

Koronapandemian runtelema vuosi 2020 oli KOKO Lahti Oy:lle todella vaikea. Vuoden aikana yhtiöllä ehti olla vain kaksi normaalia liiketoimintakuukautta, muilta kuukausilta koko tapahtumatoimiala oli suurimman osan vuotta täysin liiketoimintakiellossa tai rajoitettuna.

KOKO Lahti Oy:n liikevaihto laski 67,5 % jääden vain reiluun 1,9 milj. €, kun se edellisvuonna oli lähes 5,9 milj. €.

KOKO Lahdessa käytiin vuonna 2020 kolmet yhteistoimintaneuvottelut, joissa neuvoteltiin henkilöstön lomautuksista. Yhtiö saavutti noin 582 000 €:n säästöt henkilöstökuiluissa edellisvuoteen verrattuna.

Toimintavuoden 2020 lopussa yhtiö työllisti 32 vakinaista työntekijää.

Säästötoimenpiteistä huolimatta tilikauden tulos jäi tappiolle -604 742 € yhtiön oman pääoman pysyessä positiivisena.

Tapahtumat, jotka pystyttiin turvallisesti järjestämään, järjestettiin

Toimintavuonna ei pystytty järjestämään yhtään messutapahtumaa. Lopulta jo kahdesti siirrettyjä Raksa-messujakin jouduttiin siirtämään vuoteen 2021.

Elokuussa Lahden Messut toteutti Jämsässä joka toinen vuosi järjestettävän FinnMETKO-tapahtuman rakentamisen.

Vuonna 2020 Sibeliustalossa järjestettiin konsertteja 28 kpl, joissa vieraili noin 11 000 kävijää. Normaalina toimintavuonna konsertteja järjestetään keskimäärin 170 kpl. Osa koronavuoden konserteista toteutettiin1/3 kapasiteetilla kokoontumisrajoitusten vuoksi.

Toimintavuonna järjestettiin 25 yritys- ja vuosijuhlaa, suurin osa isommista ennakkoon varatuista tapahtumista kuitenkin peruttiin tai siirrettiin virtuaalitapahtumiksi. Kokouksia järjestettiin yhteensä 217 kpl.

Yhtiön hallinnoimissa tapahtumataloissa vieraili vuoden 2020 aikana lähes 40 000 ihmistä, kun normaalivuonna kävijöitä on noin 400 000.

Juhlavuotta juhlistettiin kunnostus- ja huoltotoimin

Sibeliustalo täytti toimintavuoden maaliskuussa 20 vuotta, mutta suunniteltuja juhlallisuuksia ei päästy järjestämään. Sen sijaan Sibeliustalon ja Sinfonia Lahden 70. vuotisjuhlia juhlistettiin järjestämällä Metsähallissa kuusi ilmaiskonserttia.

Koronarajoitusten aikana yhtiö on pyrkinyt toteuttamaan kaikki mahdolliset huoltotoimenpiteet sekä soveltanut Lahden Tilakeskuksen kanssa kunnostamis- ja remonttiaikatauluja. Sibeliustalon pääsalin remontti valmistui lokakuussa 2020 ja kongressisiiven sisäänkäynti sekä Metsänhaltijaksi nimetty kokous- ja juhlatila tammikuussa 2021. Lisäksi Sibeliustalon ilmastoinnin automaatioremontti valmistuu kevään 2021 aikana.

Ravintola Lastun uudistus valmistui alkuvuodesta ja avajaisia juhlittiin helmikuussa. Ravintolatoimintaa on toteutettu rajoitusten puitteissa. Kesäkuukaudet avoinna olleen Piano Paviljongin kausi oli ennakoitua vilkkaampi. Sibeliustalon ravintolapalveluista vastaa Food&Events Tapahtumaravintolat.

Vuoden 2021 tapahtumakevät on peruttu tai siirretty tulevaan

Tiukoilla koronarajoituksilla alkanut toimintavuosi 2021 siirsi suurimman osa keväälle myydyistä tapahtumista tulevaisuuteen.

Vuoden 2021 alussa alkaneissa neljänsissä yhteistoimintaneuvotteluissa neuvoteltiin organisaatiomuutoksesta, lomautuksista sekä irtisanomisista. Uudelleen toimintaansa järjestelemällä sekä henkilöstön lomautuksilla yhtiö tavoittelee mittavia, yli 600 000 €:n kustannussäästöjä. Neuvottelujen lopputuloksena yhtiön henkilöstöresursseista vähenee yhteensä viisi henkilötyövuotta.

KOKO Lahti Oy:n omistaa Lahden kaupunki. Hallituksen puheenjohtajana toimii Jari Salonen sekä varapuheenjohtajana Tapani Ripatti. Toimitusjohtajana jatkaa Emilia Mäki.

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Emilia Mäki, KOKO Lahti Oy
Puh. 050 582 0953, emilia.maki@kokolahti.fi

Hallituksen puheenjohtaja Jari Salonen, KOKO Lahti Oy
Puh. 0440 211 211, jari@jarisalonen.fi

Lahti on vuoden 2021 Euroopan Ympäristöpääkaupunki. Lahden Messut on osaltaan mukana Lahden kaupungin talkoissa kohti hiilineutraaliutta 2025. Ympäristöteemat ovat vahvasti esillä myös Lahden Messujen tapahtumien sisällöissä.

Jokainen meistä voi vaikuttaa arjen laatuun tekemällä ympäristötekoja joka päivä. Pienet päivittäiset teot lisäävät ihmisten hyvinvointia ja kaupungin viihtyisyyttä.

Lue lisää kaupungin tavoitteista tästä.

 

 

               

 

Lahden Messut on koronavirustilanteen vuoksi päättänyt siirtää maaliskuulle suunnitellut Raksa-messut syksyyn 2021. Rakentamisen ja remontoinnin suurtapahtuman uusi ajankohta on 1.-3. lokakuuta. Lahden Messukeskuksessa järjestettävän tapahtuman teemat ja ohjelma pysyvät ennallaan.

Korona-epidemian aikana on valmisteltu kattavat erikoisjärjestelyt turvallisen tapahtuman järjestämiseksi, mutta tilanteen epävarmuuden ja huonon ennustettavuuden vuoksi pidetään siirtoa kuitenkin nyt oikeana ratkaisuna. ”Toivomme, että Raksa-messujen siirtyminen lokakuulle varmistaa tapahtuman toteutumisen täydessä laajuudessaan, turvallisissa olosuhteissa”, sanoo KOKO Lahti Oy:n toimitusjohtaja Emilia Mäki.

Messuille ostetut ennakkoliput ja saadut asiakaskutsut käyvät sellaisenaan syksylle siirtyvään tapahtumaan. Liput voi vaihtoehtoisesti palauttaa osoitteessa: https://web.lippu.fi/palautus/

Lisätiedot:

KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Emilia Mäki
Toimitusjohtaja
p. 050 5820 953
emilia.maki@kokolahti.fi

Raksa-messut, MotoGP, Sibeliustalon konsertit ja moni muu KOKO Lahden ja Lahti Eventsin järjestämä tapahtuma jouduttiin viime keväänä perumaan koronan takia. Taloudellinen isku oli kova paitsi kaupungin tapahtumataloille, myös pienyrittäjille aina naapurikuntia myöten.

Asikkalan Yrittäjien puheenjohtaja Katja Riihilahti kertoo seuranneensa harmistuneena mediassa käytyä keskustelua lahtelaisten tapahtumien ja niitä järjestävien tapahtumatalojen taloudellisen tukemisen tarpeellisuudesta. Hän muistuttaa, että Lahden seudulla järjestettävien tapahtumien perumisella on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia koko Päijät-Hämeeseen.

”Moni tapahtumatuottaja, ääniteknikko, valomies ja messurakentaja työskentelee omalla toiminimellä tai pienessä kommandiittiyhtiössä. Heiltä tapahtumien peruminen vei kerralla kaikki työt. Myös parturikampaajat, kosmetologit, kukkakauppiaat, taksiyrittäjät ja monet majoitusliikkeet olivat koko viime kevään suuressa ahdingossa. Kaikki ne eivät suinkaan toimi Lahdessa”, Riihilahti jatkaa.

Mökkimajoitusta Asikkalassa tarjoavan Iso-Naappilan tilan yrittäjänä työskentelevä Riihilahti kertoo, että esimerkiksi viime kesän Iitin Kymiringille suunnitellun Moto GP:n peruminen aiheutti heidän mökkiensä varauskalenteriin hetkellisen tyhjiön. Samalla se vei työt Iso-Naappilan alihankkijana toimivalta pitopalvelulta, ohjelmapalveluyritykseltä sekä taksiyrittäjiltä, jotka kyyditsevät mökkivieraita iltarientoihin ja niistä takaisin.

”Yhden suurtapahtuman perumisen kerrannaisvaikutus ulottuu hyvin pitkälle ja maantieteellisesti jopa useiden kymmenien kilometrien säteelle. On lyhytnäköistä arvioida tapahtumien tarpeellisuutta vain Lahden kaupungin tai lahtelaisten näkökulmasta, kun niiden tuomaa matkailijoiden virtaa tarvitsee niin moni muukin päijäthämäläinen yritys”.

Riihilahden mukaan Lahti ja Asikkala hyötyvät matkailun näkökulmasta suuresti toisistaan, sillä valtaosa mökkilomailijoista haluaa tutustua myös lähiseutuun ja etenkin lyhyen ajomatkan päässä olevan kaupungin tarjontaan.

”Harvoin asiakas tulee lomalle pelkän mökin takia. Hän haluaa käydä ravintoloissa ja kulttuuritapahtumissa, piipahtaa kaupungissa ostoksilla ja syömässä, ja palata sen jälkeen mökille nauttimaan luonnon rauhasta. Monenlaiset tapahtumat ovat matkailijoiden näkökulmasta yksi Lahden seudun suurimmista vetovoimatekijöistä. Nyt kun ulkomaiset matkailijat eivät tänne pääse, tapahtumia ja palveluita on mahdollista ideoida ja kehittää vastuullisuuden ja turvallisuuden näkökulmista entistäkin aktiivisemmin”, Riihilahti visioi.

Tapahtumia tasan nolla

KOKO Lahti Oy:n ja Lahti Events Oy:n toimitusjohtaja Emilia Mäki sanoo lukujen kertovan karua kieltä. Aikana ennen koronaa, vuonna 2019, kaupungin omistamat tapahtumatalot Lahden Messukeskus ja Lahden Sibeliustalo tekivät yhteensä noin 6 miljoonan euron liikevaihdon. Ne järjestivät yhteensä 718 tapahtumaa, joissa vieraili 400 000 ihmistä: messuja, konsertteja, keikkoja, yritystapahtumia, lastentapahtumia, gaaloja ja lukemattomia pienempiä kokouksia ja seminaareja. Laskennallisesti tapahtumatalojen aluetalousvaikutukset olivat Lahden seudulle noin 25 miljoonan euroa.

”Viime maaliskesäkuun välisenä aikana järjestettävien messujen sarakkeessa oli pyöreä nolla ja muitakin tapahtumia järjestettiin vain kourallinen. Yhtiöiden toimintaa sopeutettiin vallitsevaan tilanteeseen mm. henkilöstön lomautuksin, jotka jatkuvat myös vuoden vaihteen jälkeen”.

Kulunut vuosi oli synkkä myös Lahti Eventsille, jolta peruuntuivat molemmat Kymiringille suunnitellut jättitapahtumat: Moto GP ja MXGP, joista pelkästään Moto GP:n laskennallinen aluetalousvaikutus oli noin 30 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihdoksi vuonna 2020 oli arvioitu noin 13 miljoonaa euroa, kunnes korona tuli ja muutti suunnitelmat.

Emilia Mäen toiveena on, että tapahtumaliiketoimintaa päästään jatkamaan jälleen ensi kesänä.

”KOKO Lahden hallinnoima Piano Paviljonki oli viime kevään ja kesän ainoa valonpilkahdus, sillä se teki ennätystuloksen. Koronan aikana olemme keskittyneet mm. Sibeliustalon tilojen uudistamiseen ja remontointiin, jotta olemme valmiita vastaanottamaan tapahtumavieraat sitten kun se on jälleen mahdollista”, Mäki kertoo.

Tapahtumien toteutustapa tulee Mäen mukaan muuttumaan koronan takia pysyvästi, mutta niitä tullaan järjestämään heti kun se on mahdollista. Hän sanoo kaupungin tapahtumatalojen toteuttavan toiminnassaan Lahden matkailustrategiaa, jonka päätavoitteena on Lahden vahvistaminen yhtenä valtakunnan merkittävimmistä tapahtumakaupungeista.

”Tavoitteemme on järjestää Lahden seudulla suurtapahtumia, jotka hyödyttävät taloudellisesti koko PäijätHämettä. Esimerkiksi ensi kesänä ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen pyöräilytapahtuma, Gran Fondo, istuu liikunta- ja urheilutapahtumista tunnetun Lahden seudun tapahtumakalenteriin kuin nenä päähän. Vesijärven ja Päijänteen rantamaisemissa kulkevan pyöräilytapahtuman reitti tulee olemaan ulkomaisille osallistujille todellinen elämys”, Mäki hymyilee.

Yhteistyöllä eteenpäin

Päijät-Hämeen Yrittäjien toiminnanjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo iloitsee Lahden seudulle tulossa ja suunnitteilla olevista uusista tapahtumista.

”Lahdelle ja koko PäijätHämeelle on tärkeää saada niin isoja kuin pienempiäkin tapahtumia, korona-aikana turvallisuustekijät huomioiden. Tapahtumat tuovat alueelle rahaa ja niiden välilliset vaikutukset ovat merkittäviä, puhumattakaan alueen vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden lisääntymisestä, jotka lisäävät bisnestä ja hyvinvointia laajemmin”.

Vihervirta-Vuontelon mukaan alueella on monen kokoisia tapahtumia sekä pieniä ja suuria tapahtumatuottajia.

”Kaiken kokoisille yrityksille tulee olla tilaa ja yhden ison toimijan monipoliasemaa tulee välttää. Tärkeintä on vahvistaa monituottajamallia ja paikallisuutta myös tapahtumatuotannossa. Suurtapahtumiin tarvitaan usein isompaa toimijaa vetovastuuseen, mutta tällöinkin on mahdollista tehdä yhteistyötä pienempien toimijoiden kanssa. Vastakkainasettelua tulee välttää”, VihervuoriVuontelo kiteyttää.

TARU SCHRODERUS

”Ilman tapahtumia Lahdessa ei ole nykyistä määrää hotelli- ja ravintolapalveluja edes lahtelaisille”
Tapahtumateollisuuden musta kevät veti lahtelaisten hotellien ja ravintoloiden tuloksen reilusti pakkasen puolelle. Osuuskauppa Hämeenmaan toimialajohtaja Lari Rusilalla on kuitenkin vahva usko tulevaan. Siitä kertoo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneelle parhaillaan tekeillä oleva 10 miljoonan euron investointi.

On hieman ironista, että vuosi 2019 oli Osuuskauppa Hämeenmaan majoitus ja ravitsemiskaupassa historian paras ja tämän kevään takia vuodesta 2020 tulee historian huonoin. Tätä ei olisi vielä vuodenvaihteessa kukaan uskonut. Se, että toisella puolella maapalloa, Wuhanin ruokatorilla, tapahtuu jotain, mikä saa koko maailman ja Suomen taloudellen päälaelleen ja sulkee keväällä yhteiskunnastamme kokonaisia toimialoja, kertoo, kuinka vahvassa globaalissa riippuvuustaloudessa toisiimme nähden me elämme, Osuuskauppa Hämeenmaan toimialajohtaja Lari Rusila toteaa.

Osuuskauppa Hämeenmaa toimii 21 kunnan alueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Osuuskauppa on myynniltään alueensa suurin yritys ja se työllistää lähes 3000 kanta- ja päijäthämäläistä sekä noin tuhat kesätyöntekijää vuosittain.

Lari Rusila vastaa Hämeenmaan majoitus- ja ravitsemisliiketoiminnasta, joka käsittää kolme hotellia, melkein 30 ravintolakonseptia sekä työpaikan 400 työntekijälle. Hotelli ja ravintolabisnekselle kevät oli harvinaisen synkkä, sillä asiakasvirta loppui maaliskuussa käytännöllisesti katsottuna kuin seinään ja tokeni kunnolla vasta juhannuksen paikkeilla. Kiinteät- ja ylläpitokulut rullasivat sen sijaan melkein entiseen malliin.

Tapahtumat ovat tärkeässä osassa toimialan tuloksellisuutta

Lari Rusilan mukaan varsinkin hotellien, mutta myös osa ravintoloiden tuloksesta tehdään tapahtumaviikonloppuina, jolloin niiden kapasiteetti on myyty loppuun.

Lahden Seurahuoneella myynnillisiä superviikkoja ja -viikonloppuja ovat esimerkiksi Salpausselän kisat, Ironman Finland -kilpailu, MotoGP, Motocross-kilpailut sekä Raksa-messut. Myös Sibeliustalon konsertit sekä monet Lahden Messukeskuksessa järjestetyt suuret yritystilaisuudet kasvattavat Lahdessa yöpyvien määrää.

Osuuskauppa Hämeenmaan omistaja-asiakkaat ja henkilöstö saavat ostaa Sibeliustalon konsertti- ja Lahden Messujen tapahtumalippuja kumppanihintaan.

Lari Rusila sanoo, että ilman tapahtumien mukanaan tuomaa matkailijoiden ja majoittujien virtaa, Lahti ei pysty tarjoamaan asukkailleen yhtä laadukkaita hotelli- ja ravintolapalveluja.

Lahteen tapahtumien perässä tulevat turistit yöpyvät hotelleissa, syövät ravintoloissa, vierailevat kaupoissa ja paikallisissa nähtävyyksissä, ja jättävät seudulle miljoonia euroja joka vuosi. Messujen, konserttien sekä kaikenlaisten yleisö ja urheilutapahtumien aktiivinen hakeminen ja järjestäminen Lahden seudulla on välttämätöntä, sillä pelkästään Lahden ja Päijät-Hämeen asukkaiden varassa kaupungin hotellit, eivätkä myöskään kaikki ravintolat pysty toimimaan kannattavasti.

Vahva usko tulevaan

Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella parhaillaan käynnissä olevan remontin myötä hotelli saa peräti 50 uutta hotellihuonetta Sokos-tavarataloon. Osa huoneista on kahden kerroksen sviittejä, joiden lisäksi tarjolla on mm. saunalla ja terassilla varustettuja huoneita. Tuleva uudistus vie majoituskokemuksen uudelle tasolle. Vastaavanlaisia huoneita ja kokonaisuutta ei löydy koko Suomesta, Rusila kertoo ylpeänä. Hän sanoo, ettei Osuuskauppa tekisi 10 miljoonan investointia Lahteen, mikäli sillä ei olisi vahva usko kaupunkiin ja koko Päijät-Hämeen matkailun kehitykseen.

Lahti nähdään hyvällä sijainnilla olevana aktiivisena urheilumatkailun ja tapahtumien kaupunkina. Puhdas Vesijärvi, Päijänne, Pulkkilanharju, Messilä, Salpausselkä Geopark, maaseutumatkailu ja ruoan ympärillä monet kohteet mm. Hollolassa, Asikkalassa, Sysmässä, Padasjoella ja Hartolassa houkuttelevat Lahden seudulle matkailijoita ympäri Suomen. Lahden seudun vahvuutena on myös talvimatkailumielikuva, joka eteläisessä Suomessa on keskeinen kilpailuetu ympärivuotisuuden osalta. Siitä on pidettävä kiinni ja sitä on vahvistettava.

Rusilan mukaan kaupungin matkailu- ja tapahtumaorganisaatioiden, KOKO Lahden, Lahti Eventsin sekä Lahti Regionin, hyvä työ sekä Päijät-Hämeen viime vuosien nousujohteinen matkailun edistäminen ja majoitusvuorokausien lisääntyminen eivät ole jääneet elinkeinoelämän toimijoilta huomaamatta. Sitä tarvitaan myös jatkossa.

Koska ulkomailta matkustaminen on juuri nyt hankalaa, satsauksia on tehtävä etenkin kotimaan matkailun ja turvallisten tapahtumien ja kokousten kehittämiseen, ja kehitettävä matkailua uuteen normaaliin. Ensi vuosi on toivon mukaan jo kuluvaa vuotta parempi ja vuodesta 2022 saattaa tulla jälleen ennätyshyvä, jos patoutunutta kysyntää matkailun, tapahtumien ja kokoustamisen suhteen päästään vapaasti ja turvallisesti purkamaan. Siihen asti meidän on keskittyvä pitämään organisaatiot pystyssä ja rakennettava niistä sitkeitä ja iskunkestäviä mm. digitaalisuutta ja markkinointia kehittämällä.  

Kokoukset ja tapahtumat muuttuvat koronan johdosta ja uusia kokoustamisen ja tapahtumien malleja on kyettävä kehittämään. Tehdään Lahden seudusta kansainvälisesti digitaalisesti tasokas hybridikokousten ja tapahtumien turvallinen alusta, Rusila kehottaa.

 

TARU SCHRODERUS

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella rajoitetaan tilapäisesti yleisötilaisuuksien ja julkisten kokoontumisten osallistujamäärä kymmeneen henkilöön koronaviruksen aiheuttaman infektion (covid-19) leviämisen ehkäisemiseksi. Rajoitukset tulevat voimaan 30.11. ja ovat voimassa 14.12.2020 saakka.

Olemme siirtäneet Club for Fiven & Ilmavoimien Big Bandin (30.11.) sekä Behmin (5.12.) konsertit keväälle 2021. Jo ostetut liput käyvät kevään konsertteihin sellaisenaan. Mikäli uusi päivämäärä ei sovi, voi liput palauttaa Lippu.fi:n kautta 31.12.2020 mennessä osoitteessa https://web.lippu.fi/palautus

Konserttien uudet päivämäärät:

* Club for Five & Ilmavoimien Big Band perjantai 26.3.2021 klo 19

*  BEHM lauantai 27.3.2021 klo 21

Taksiyrittäjät eivät kestä toista samanlaista kevättä

Lahden Aluetaksin puheenjohtaja Ville Tirkkonen sanoo koronakevään leikanneen keskimäärin 70–80 prosenttia taksiautoilijoiden tuloista. Tyhjät taksitolpat, koulu- ja työmatkakyytien vähentyminen, ravintoloiden sulkeminen ja tapahtumien loppuminen ajoivat yrittäjät ideoimaan uusia palveluja.

Vuonna 1985 perustetun Lahden Aluetaksi Oy:n välityksessä on jatkuvasti noin 200 autoa. Itsenäisten taksiyrittäjien muodostama yritys toimii kattavasti Lahdessa, Hollolassa, Heinolassa, Orimattilassa, Asikkalassa ja Kärkölässä.

Lahden Aluetaksin Oy:n puheenjohtaja Ville Tirkkonen on itsekin taksiautoilija. Hän kertoo koronakevään iskeneen rajusti alaan, jonka tulot perustuvat monella autoilijalla arkisiin koulukyyteihin ja työmatka-ajoihin sekä viikonloppuiltoina ja öinä juhlakansan kuljetuksiin. Kaikki ne loppuivat maaliskuussa kuin seinään.

– Pysähdys oli raju. Koulukyydit, työmatkakyydit ja valtaosa sosiaali- ja terveyspalveluidenkin kyydeistä loppui kuin seinään. Tilauksia ei tullut ja taksitolpat olivat tyhjiä. Ravintoloiden sulkeminen ja tapahtumien peruminen nollasivat viikonloppuajot. Taksiautoilijat jäivät kertaheitolla lähestulkoon työttömiksi, Tirkkonen kertoo.

Tärkeät taksitolpat

Lahden Sibeliustalon ja Messukeskuksen taksitolpilla mutkittelee tapahtumaviikonloppuina parhaimmillaan satojen metrien mittaiset jonot. Lahden vilkkaimpiin lukeutuvat tolpat työllistävät parhaina iltoina jatkuvana virtana paikalle saapuvia takseja useita kertoja, sillä ajettavat matkat ovat Ville Tirkkosen mukaan pääsääntöisesti lyhyitä.

– Sama porukka saattaa käyttää taksia parhaimmillaan kolme tai jopa neljä kertaa illan aikana. Heidät viedään kotoa tapahtumapaikalle, tapahtumasta ravintolaan ja sieltä jatkoille tai kotiin. Taksiyrittäjien näkökulmasta suurten yleisötapahtumien viikonloput ovat elintärkeitä, sillä ne tuovat tärkeän lisäsiivun niin sanotun perusleivän päälle.

Koronakeväänä taksiautoilijat joutuivat ideoimaan uusia palveluja. Asiakkaiden sijasta takseilla kuljettiin mm. kotien ruokatilauksia ja lääkkeitä.

Lahden Aluetaksi on luonut yrittäjilleen tarkan hygieniaohjeistuksen. Ville Tirkkonen muistuttaa, että taksissa on joukkoliikennettä turvallisempi matkustaa.

– Automme desinfioidaan huolellisesti ja kuskimme on ohjeistettu käyttämään maskia, mutta ketään ei tietenkään voida velvoittaa sen käyttöön. Yksin matkustavan ja maskia käyttävän matkustajan tartuntariski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vaikkapa junalla tai linja-autolla liikkuvien.

Laadukasta asiakaspalvelua

Ville Tirkkonen toivoo ihmisten rohkaistuvan liikkumaan ja tilaamaan kyytejä, sillä ne edesauttavat taksiautoilijoiden elinkeinon säilymistä.

– Toista vastaavanlaista kevättä ei monenkaan taksiyrittäjän talous kestä. Toivomme, että ravintolat saavat pitää ovensa auki ainakin osittain ja että tapahtumia järjestetään turvallisuus huomioiden. Tulossa oleva pikkujoulukausi on ollut taksiautoilijoille perinteisesti vilkasta sesonkiaikaa.

Useat joulukonsertit sekä Sibeliustalon jo perinteeksi muodostuneet pikkujoulubileet on tältä vuodelta jouduttu perumaan. Kyseinen ilta on ollut perinteisesti takseille hyvin kiireinen. Kiireisinä iltoina yhteistyön kautta on pystytty palvelemaan konserttikävijöitä huolellisella ennakoimisella. Järjestäjä on perinteisesti informoinut Aluetaksia tapahtuman osallistujamäärästä etukäteen ja ilmoittanut loppuaplodien ajankohdasta, jotta kuskit tietävät olla oikeaan aikaan paikalla odottamassa.

– Meillä on hyvä yhteistyö Lahden Aluetaksin kanssa. Sibeliustalon sekä messukeskuksen aulassa olevan Taxibutler- napin kautta asiakkaat voivat tilata kyydin. Sitä ei siis tarvitse soittaa, pelkkä napin painallus riittää ja kyyti kuitataan Aluetaksista tilatuksi. Taksin voi tilata yhdellä napin painalluksella myös Book a taxi -mobiilisovelluksen kautta, KOKO Lahden palveluesimies Jarno Kelo

Suurten yleisötapahtumien tai konserttien aikana messuhallilla ja Sibeliustalolla on paikalla Aluetaksin oma asiakaspalvelija, joka ottaa palvelutiskillä tilauksia vastaan. Suurissa yleisötapahtumissa Aluetaksin asiakaspalvelija on ollut myös ulkona ohjaamassa ihmisiä takseihin.

– Näin asiakas voi odottaa omaa taksiaan lämpimässä sisätilassa ja pääsee kyytiin ilman jonossa seisomista. Pidämme tätä lisäarvoa tuottavana asiana ja hyvänä palveluna tapahtumaamme osallistuville asiakkaille, Kelo päättää.

 

TARU SCHRODERUS